SUOMEN VESIFOORUMI RY:N SÄÄNNÖT

1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka

Yhdistyksen nimi on Suomen vesifoorumi ry, ruotsiksi Finlands vattenforum rf, ja sen kotipaikka on Helsinki. Yhdistyksestä voidaan myös käyttää epävirallista nimeä Finnish Water Forum ja lyhennettä FWF.

2. Tarkoitus ja toiminnan laatu

Yhdistyksen tarkoituksena on välittää tietoa suomalaisten ja kansainvälisten vesialan toimijoiden välillä sekä edistää Suomessa vesialalla toimivan julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyötä ja yleisiä liiketoimintamahdollisuuksia. Tarkoituksena on myös vahvistaa Suomen vesisektoria ja parantaa sen kilpailukykyä kansallisilla ja kansainvälisillä markkinoilla. Lisäksi yhdistys tukee Suomen veteen liittyvien strategioiden ja tavoitteiden saavuttamista edistämällä kehitysyhteistyöhön ja muuhun kansainväliseen toimintaan liittyvien hankkeiden ja ohjelmien syntymistä.
Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys:
• Luo yhteistyö- ja liiketoimintaverkostoja vesialan julkisen sektorin, liikeyritysten ja instituutioiden välille;
• Kokoaa Suomen vesisektoria toiminnallisiksi yhteisöiksi veteen liittyvien strategisten tavoitteiden saavuttamiseksi;
• Kokoaa kansainvälistä ja suomalaista vesitietämystä ja jalostaa sitä käyttökelpoiseen muotoon jäsenistölle;
• Voi edustaa jäsenistöään kansainvälisissä vesialan yhteistyöorganisaatioissa ja osallistuu vesialan kansainvälisiin tapahtumiin;
• Tarjoaa jäsenilleen neuvonta- ja koulutuspalveluita;
• Osallistuu vesiasioihin liittyvien tutkimusstrategioiden ja koulutuksen suunnitteluun;
• Toimii tarvittaessa aktiivisena osapuolena tutkimus- ja kehittämishankkeissa;
• Osallistuu vesisektorin strategioiden suunnitteluun;
• Toimii muillakin vastaavilla tavoilla
Toimintansa tukemiseksi yhdistys voi vastaanottaa julkista tukea, hankerahoitusta, avustuksia, lahjoituksia ja testamentteja sekä omistaa toimintaansa varten tarpeellista kiinteää ja irtainta omaisuutta. Toiminta on yleishyödyllistä eikä tavoitteena ole tuottaa voittoa tai muuta taloudellista etua siihen osallisille.

3. Jäsenet

Yhdistyksen jäseneksi voidaan hyväksyä oikeuskelpoinen yhteisö joka tukee yhdistyksen päämäärien toteuttamista.
Jäsenet hyväksyy hakemuksesta yhdistyksen hallitus.

4. Jäsenen eroaminen ja erottaminen

Jäsenellä on oikeus erota yhdistyksestä ilmoittamalla siitä kirjallisesti hallitukselle tai sen puheenjohtajalle taikka ilmoittamalla erosta yhdistyksen kokouksessa merkittäväksi pöytäkirjaan.
Jäsenen eroaminen tulee voimaan ilmoitushetkellä kuluvan kalenterivuoden lopussa ja jäsen on velvollinen maksamaan yhdistyksen vuotuisen jäsenmaksun kyseiseltä kalenterivuodelta.
Hallitus voi erottaa jäsenen yhdistyksestä, jos jäsen on jättänyt erääntyneen jäsenmaksunsa maksamatta tai muuten jättänyt täyttämättä ne velvoitukset, joihin hän on yhdistykseen liittymällä sitoutunut tai on menettelyllään yhdistyksessä tai sen ulkopuolella huomattavasti vahingoittanut yhdistystä tai ei enää täytä laissa taikka yhdistyksen säännöissä mainittuja jäsenyyden ehtoja.

5. Liittymis- ja jäsenmaksu

Yhdistyksellä on yhteensä 8 jäsenmaksukategoriaa:
1) Suuryritykset (joiden henkilöstön määrä on 250 henkilöä tai enemmän tai joiden liikevaihto ylittää 50 miljoonaa euroa tai joidenka taseen loppusumma ylittää 43 miljoonaa euroa);
2) Keskisuuret yritykset (joiden henkilöstön määrä on alle 250 henkilöä ja jonka liikevaihto ei ylitä 50 miljoonaa euroa tai jonka taseen loppusumma ei ylitä 43 miljoonaa euroa);
3) Pienet yritykset (joiden henkilöstön määrä on alle 50 henkilöä ja jonka liikevaihto tai taseen loppusumma ei ylitä 10 miljoonaa euroa);
4) Mikroyritykset (joiden henkilöstön määrä on alle 10 henkilöä ja joiden liikevaihto tai taseen loppusumma ei ylitä 2 miljoonaa euroa);
5) Julkisoikeudelliset yhteisöt, yliopistot ja sellaiset oikeuskelpoiset yhteisöt, jotka ylläpitävät korkeakoulua;
6) Rekisteröidyt yhdistykset, joiden jäsenistä yli puolet on yksityisiä henkilöitä ja jotka verottaja on arvioinut yleishyödyllisiksi;
7) Muut rekisteröidyt yhdistykset; ja
8) Muut oikeushenkilöt, jotka eivät kuulu mihinkään muuhun jäsenmaksukategoriaan.
Jäseniltä perittävän liittymismaksun ja vuotuisen jäsenmaksun suuruudesta kullekin jäsenmaksukategorialle päättää vuosikokous.

6. Yhdistyksen hallitus

Yhdistyksen asioita hoitaa hallitus, johon kuuluu vuosikokouksessa valittu puheenjohtaja, jota kutsutaan yhdistyksen puheenjohtajaksi, hänen henkilökohtainen varajäsen sekä 11 muuta varsinaista jäsentä. Varsinaisille jäsenille valitaan myös henkilökohtaiset varajäsenet. Hallitus valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan.
Hallituksessa tulee olla monipuolisesti ja tasapainoisesti edustettuina sekä julkinen että yksityinen sektori.
Hallituksen puheenjohtajan, ja varsinaisten jäsenten toimikausi on kaksi vuotta kattaen vuosikokousten välisen ajan siten, että joka toinen vuosi erovuorossa on viisi ja joka toinen vuosi kuusi varsinaista jäsentä. Ensimmäisenä vuonna erovuoroiset viisi varsinaista jäsentä määrätään arvalla.
Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta, kun he katsovat siihen olevan aihetta tai kun vähintään puolet hallituksen jäsenistä sitä vaatii.
Hallitus on päätösvaltainen, kun vähintään puolet sen jäsenistä tai heidän henkilökohtaisista varajäsenistään, puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja mukaan luettuna on läsnä. Äänestykset ratkaistaan yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa.
Hallitus voi talousarvion puitteissa valita yhdistykselle toimitusjohtajan ja muita toimihenkilöitä.
Hallitus voi asettaa avukseen pysyviä tai tilapäisiä työryhmiä ja määrätä niiden tehtävät.

7. Hallituksen tehtävät

Hallituksen tulee:
• edistää yhdistykseen liittymistä ja ratkaista sen jäseneksi pääsemistä koskevat hakemukset;
• suunnitella ja toteuttaa yhdistyksen toimintastrategiaa;
• ratkaista yhdistyksen jäsenten eroamista ja erottamista koskevat asiat;
• ottaa ja vapauttaa tehtävistään yhdistyksen toimitusjohtaja ja muu mahdollinen henkilökunta;
• ottaa hallitukselle sihteeri ja rahastonhoitaja;
• vastata yhdistyksen varojen ja omaisuuden hoidosta;
• valmistella seuraavan vuoden toimintasuunnitelma;
• antaa vuosittain edellisen vuoden toimintakertomus;
• valmistella yhdistyksen vuosikokous ja mahdollisten ylimääräisten kokousten asiat;
• käsitellä sellaiset yhdistyksen toimintaa koskevat asiat, jotka voidaan hallituksessa panna vireille taikka jättää sen harkittaviksi;
• kutsua koolle yhdistyksen kokoukset ja panna toimeen niiden päätökset.

8. Yhdistyksen nimen kirjoittaminen

Yhdistyksen nimen kirjoittaa toimitusjohtaja ja yhdistyksen puheenjohtaja kumpikin yksin tai yhdistyksen varapuheenjohtaja yhdessä hallituksen oikeuttaman varsinaisen jäsenen kanssa.

9. Tilikausi ja tilintarkastus

Yhdistyksen tilikausi on kalenterivuosi.
Tilinpäätös tarvittavine asiakirjoineen ja hallituksen vuosikertomus on annettava tilintarkastajille
viimeistään kuukautta ennen vuosikokousta. Tilintarkastajien tulee antaa kirjallinen lausuntonsa viimeistään kaksi viikkoa ennen vuosikokousta hallitukselle.

10. Yhdistyksen kokoukset

Yhdistyksen vuosikokous pidetään vuosittain hallituksen määräämänä päivänä maaliskuun loppuun mennessä.
Ylimääräinen kokous pidetään, kun yhdistyksen kokous niin päättää tai kun hallitus katsoo siihen olevan aihetta tai kun vähintään kymmenesosa (1/10) yhdistyksen äänioikeutetuista jäsenistä sitä hallitukselta erityisesti ilmoitettua asiaa varten kirjallisesti vaatii. Kokous on pidettävä kolmenkymmenen vuorokauden kuluessa siitä, kun vaatimus sen pitämisestä on esitetty hallitukselle.
Yhdistyksen kokouksissa on jokaisella jäsenellä yksi ääni.
Yhdistyksen jäsenten tulee ilmoittaa kokoukselle kirjallisesti, kuka käyttää jäsenen äänioikeutta.
Yhdistyksen kokouksen päätökseksi tulee, ellei säännöissä ole toisin määrätty, se mielipide, jota on kannattanut yli puolet annetuista äänistä. Äänten mennessä tasan ratkaisee kokouksen puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa.

11. Yhdistyksen kokousten koollekutsuminen

Hallituksen on kutsuttava yhdistyksen kokoukset koolle vähintään neljätoista (14) vuorokautta ennen kokousta jäsenille postitetuilla kirjeillä, yhdistyksen kotipaikkakunnalla ilmestyvässä sanomalehdessä tai sähköpostitse.

12. Vuosikokous

Yhdistyksen vuosikokouksessa käsitellään seuraavat asiat:
1) kokouksen avaus
2) valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja tarvittaessa kaksi ääntenlaskijaa
3) todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
4) hyväksytään kokouksen työjärjestys
5) esitetään tilinpäätös, vuosikertomus ja tilintarkastajien lausunto
6) päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille vastuuvelvollisille
7) vahvistetaan toimintasuunnitelma, tulo- ja menoarvio sekä liittymis- ja jäsenmaksujen suuruudet
8) valitaan hallituksen puheenjohtaja joka toinen vuosi ja muut jäsenet erovuoroisten tilalle
9) valitaan yksi hyväksytty tilintarkastaja ja yksi varatilintarkastaja. Jos tilintarkastajaksi valitaan hyväksytty tilintarkastusyhteisö, varatilintarkastajaa ei tarvitse valita. Tilintarkastajan toimikausi on kaksi (2) vuotta päättyen toisen toimikauden vuosikokouksen päättyessä;
10) käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat.
Mikäli yhdistyksen jäsen haluaa saada jonkin asian yhdistyksen vuosikokouksen käsiteltäväksi, on hänen ilmoitettava siitä kirjallisesti hallitukselle niin hyvissä ajoin, että asia voidaan sisällyttää kokouskutsuun.

13. Sääntöjen muuttaminen ja yhdistyksen purkaminen

Päätös sääntöjen muuttamisesta ja yhdistyksen purkamisesta on tehtävä yhdistyksen kokouksessa vähintään kolmen neljäsosan (3/4) enemmistöllä annetuista äänistä. Yhdistyksen purkamisesta on päätettävä kahdessa perättäisessä yhdistyksen vuosi- tai ylimääräisessä kokouksessa vähintään kolmen neljäsosan (3/4) enemmistöllä. Kokouskutsussa on mainittava sääntöjen muuttamisesta tai yhdistyksen purkamisesta.
Yhdistyksen purkautuessa käytetään yhdistyksen varat yhdistyksen tarkoituksen edistämiseen purkamisesta päättävän kokouksen määräämällä tavalla. Yhdistyksen tullessa lakkautetuksi käytetään sen varat samaan tarkoitukseen.