Vesialan osaaminen on tärkeä osa Suomen kauppa-, ja kehityspolitiikkaa, sekä laajempaa ulko-, ja turvallisuuspolitiikkaa. Samaan aikaan tulee muistaa, että vesiosaamisen kansainvälistyminen ja kehittyminen on sidoksissa alan toimijoihin, jotka mahdollistavat alan vientipotentiaalin hyödyntämisen ja kasvun. Toimivan ja menestyvän vesiosaamisen kansainvälinen kehitys mahdollistetaan ennen kaikkea panostamalla vientiin, kehitysyhteistyöhön, ja julkisiin hankintoihin sekä panostuksina tutkimukseen, kehitykseen ja innovaatioihin.
”Luonnon ennallistaminen ja vesiviisas kiertotalous tulee nähdä mahdollisuutena”
FWF kokee, että ensiarvoisen tärkeää lisätä viennin tukea, ja kohdistaa sitä erityisesti pk-sektoriin. Vain viennin oikein kohdistetulla tukemisella kyetään saavuttamaan parhaat mahdolliset lopputulokset. Rahoituksen tueksi tulisi hyödyntää Business Finlandin ohella tehokkaasti myös muita vienninedistämiseen keskittyneitä järjestöjä, kuten Finnpartnership, Finnvera ja FWF.
FWF näkee, että tukea tarvitaan suomalaisten yritysten vientipotentiaalin tehokkaaksi hyödyntämiseksi erityisesti seuraavin keinoin:
- Kotimaisten referenssien saamista tulisi tukea. Vientimahdollisuudet paranevat merkittävästi kotimaan markkinoiden näytöillä.
- Yhteistarjoamia/konsortioita tulisi koota tukemaan PK -yritysten vientiä. Suuria yrityksiä on kannustettava toimimaan veturiyrityksinä kansainvälisille markkinoille.
- Uusien ratkaisujen kehittämiseen ja niiden vientiin tulisi panostaa. Rahoituksen osalta tulisi huomioida erityisesti rahoituksen osalta eduksi vientiratkaisut.
”Vesi on elintärkeä osa ilmastonmuutokseen sopeutumista”
Suomi on kehitysavun suhteen vielä kaukana YK:n tavoitteesta, joka on 0,7% BKT:sta. Kehitysyhteistyövarojen määrää tulisi lisätä ja kohdistaa sitä erityisesti Ukrainaan sekä YK:n kestävän kehityksen hankkeisiin (mm. SDG6 Water and Sanitation) ja koulutukseen (capacity building). Ilmastonmuutoksesta seuraavat ääri-ilmiöt lisäävät jo ennestään heikommassa asemissa olevien maiden kärsimää kuivuutta ja tulvia. Suomalaisesta kehitysyhteistyörahoituksesta 94% menee tällä hetkellä monenkeskiseen yhteistyöhön (WB, EBRD, ADB jne). Suomalaisilla yrityksillä ei ole lähtökohtaisesti pääsyä monenkeskisen yhteistyön projekteihin, koska hankkeet ovat isoja ja edellyttävät sopivia referenssejä. Kahdenkeskinen kehitysapu toimisi suomalaisille yrityksille väylänä monenkeskisiin hankkeisiin.
FWF kokee, että kehitysavun kehittämisessä tulee kiinnittää huomiota erityisesti seuraaviin asioihin:
- Kahdenkeskiseen kehitysapuun tulee panostaa. Se on tehokkainta, ehkäisee korruptiota ja toimii väylänä monenkeskisiin hankkeisiin. Suomalaisilla yrityksillä ei hankkeiden koon ja niiden edellyttämien referenssien takia ole lähtökohtaisesti pääsyä monenkeskisiin hankkeisiin, mutta kahdenkeskisen kehitysavun myötä mahdollisuudet paranisivat myös monenkeskisiin projekteihin.
- Yksityisen ja julkisen sektorin yhteistyötä tulisi lisätä kehitysavussa. Esimerkiksi vesilaitosten kansainvälistyminen ja yritysten mukaan ottaminen tutkimuslaitosten hankkeisiin parantaisi yhteistyömahdollisuuksia.
- PIF rahoitus on hyvä ja sen määrää tulisi lisätä. Nykyisellään vain harva hanke saa rahoitusta, vaikka ne olisi todettu hakuvaiheessa hyviksi. Toivomme PIF:n kehittämistä suoraviivaisemmaksi.
”Julkiset hankinnat tarjoavat yrityksille erinomaisia mahdollisuuksia”
Innovatiivisten hankintojen osaamisen kysyntä sekä määrä tulee kasvamaan tulevaisuudessa. Parhaiden mahdollisten tulosten saamiseksi, tulisi vahvistaa kokonaistaloudellisuutta valintakriteerinä, korostaen laatua ja elinkaarikustannuksia. Rahoituksen tulee kanavoitua mahdollisimman vaikuttavalla tavalla. Julkisten hankintojen tulisi tavoitella PK-yritysten aktiivista osallistumista ja mielenkiinnon kasvattamista, mikä tarkoittaa perinteisten alojen uudistumista ja sitä myöten vientimahdollisuuksien luomista.
TKI-investointien osalta tulisi korostaa vientimahdollisuuksia. Tärkeää on erityisesti keskittyä seuraaviin asioihin:
- Kohdennetaan työtä aloille, joissa on olemassa vienninedistämisen toimintaa.
- Painotetaan TKI-hankkeissa pk-yritysten osallistamista. Tavoitellaan samalla vientikyvykkyyksien tukemista.
- Korostetaan laatua ja elinkaarikustannuksia. Tämä mahdollistaisi uusien ja innovatiivisten ratkaisujen toteuttamisen ja samalla vientiin tarvittavia referenssejä.
- Hyödynnetään kotimaisen osaamisen ja innovaatioiden kohtaamista. Uudet ratkaisut ja kotimaiset referenssit edistävät vientiä.